Kuuli trajektoori muutus !
Kuuli trajektoori muutus !
Sai hiljuti lastud põllust sokk umbes 70 meetri pealt . Seisis teine poolest kerest viljapõllus ja püüdsin tabada läbi noore vilja südamesse , aga tabasin selgroogu . Kuna sihtisin nii , et kuul pidi lendama oma 7 meetrit läbi rohu arvan ise , et kuul lihtsalt põrkas kastemärjalt rohult ülesse ja otse selgroogu . Püss mul on täpne niiet sealt viga pole mõtet otsida . Kirjutage oma kogemustest . Muhv nõudmiseni !
Weatherby Mark V Super Varmint Master 308 win
seda teemat käsitleti siin http://www.marandi.fie.ee/foorum/viewtopic.php?t=368&start=0 Hiljuti oli ka võimalus sellist asja näha. Aga siis jooksis kuul sokust täiesti mööda ja vahel olid mõned heinakõrred ning hiljem mõned oksad. samas, nii vähe, et esialgu ei paneks tähelegi.
Üks lask - liha. Kaks lasku - võib-olla. Kolm lasku...
-
Kaupo Kindsigo
- Postitusi: 1059
- Liitunud: E Nov 22, 2004 11:57 am
Leidsin huvitava koha kus soomlased katsetasid kuidas kuulid muudavad suunda võsa läbimisel.
Lühitõlge: mida suurem kaliiber ja mida raskem kuul seda parem tulemus!
Ohessa tiedoksenne tämän kevään eräpalstajulkaisuni Lapin kansassa ja Pohjolan Sanomissa hirviluotien risutestistä - jospa tulisi jotain onkeen !
ERÄPALSTA
Risukossa
Hirvijahti sujui viime vuonna ennätysmerkeissä. Kaatoprosentti oli erinomaisen korkea ja enemmiltä haavereilta ja tapaturmilta vältyttiin. Tekevälle sattuu. Niinpä me hirvestäjät emme täysin välttyneet ohi-laukauksilta ja haavakoilta. Syyt löytyvät monesta tekijästä, jotka liittyvät mm ampujaan, ampumamat-kaan ,hirven sijaintiin, metsästystapaan sekä sääolosuhteisiin .
Ulkoisista tekijöistä on tärkein hirven ampumapaikan ympäristö, joka ratkaisee ammutaanko hirveä vai ei. Hirven sulautuminen maastoon metsästystilanteessa on ihailtavaa ja aina yhtä hämmästyttävä. Hirven paras henkiystävä on risukko. Tämän parin edessä metsästäjä joutuu usein nöyrtymään ilman ampumista.
Se, miten risukko vaikuttaa ampumatulokseen, pyritään selvittämään oheisella pienimuotoisella kenttä-testillä. Risukko voi kepittää parhaankin ampujan.
* * *
Jäärisu/keppitesti Pahkamaan hirviradalla 3.2.2002
Ampumamatkana käytettiin 75 metriä, risueste oli 6 metriä ennen taulua, jonka koko oli 1,2x1,2 m. Täh-täyspisteenä oli musta täplä halkaisijaltaan 10 cm. Risut olivat paksuudeltaan 4-30 mm koivua, pajua ja haapaa. Jokaiselle laukaukselle asetettiin ehjä risueste siten, että kukin luoti osui risuun. Laukaukset am-muttiin erivahvuisiin risuihin. Testissä käytetyt luodit olivat tavallisia hirviluoteja.
Kaliiperit, joita käytettiin kokeessa olivat yleisin hirvikaliiperi 308 Win 10,1 ja 12 g luodeilla ja jä-reämmät 9,3x62 18,5 g luodilla, 375 H&H 16,2, 19,4 ja 22 g luodeilla, 458 Win Mag 22,7,25,9 ja 29,2 g luodeilla sekä 45-70 Government 22,7 g luodilla. Taulukkojen perusteella arvioidut lähtönopeudet olivat 700-750 m/s, 375 H&H 22g luodilla noin 680 m/s ja 45-70 Gov noin 580m/s.
Koe suoritettiin -15 C pakkasessa ja sen suorittivat Pentti Oja ja Pentti Vuorela
Tuloksia kaliipereittain
308 Win Ammuttiin 5 laukausta /luoti
Vain yksi 12 g luodeista osui tauluun poikittain 55 cm etäisyydelle tähtäyspisteestä. Kaikki muut luodit menivät ohi taulusta tai sirpaloituivat moneen kappaleeseen tehden tauluun useita epämääräisiä reikiä. Samoin kävi kaikille 10,1 g luodeille. Mitattu risuvahvuus oli 4-25 mm.
9,3x62 Ammuttiin 5 laukausta
Kaksi luotia hajosi ja kolme osui tauluun kääntyen sivuun 15-45 cm. Luodit osuivat tauluun hieman poi-kittain ja kärjestä auenneina kuin ne olisivat osuneet hirveen. Sienimäisyys ilmeni tauluun tulleista rei’istä. Mitattu risuvahvuus oli 15-30 mm.
375 H&H Ammuttiin 3 laukausta /luoti paitsi 22 g kaksi luotia
Kaikki luodit osuivat tauluun, 16,2 ja 19,4 g luodit kääntyivät 5-20 cm pois tähtäyspisteestä. Kaksi kevy-empää luotityyppiä osuivat lähes suorassa tauluun. Yksi luoti sirpaloitui. Raskaammissakin luotityypeissä oli havaittavissa lievää poikittain menoa. Luotien aukeamista tapahtui siten, että taulujen reikien hal-kaisija oli 10-15 mm.
Umpikupariluoti teki muodoltaan neliapilaisen ja halkaisijaltaan 12mm reiän. Kaksi 22g luodeilla am-muttua laukausta osuivat ensin 15 ja 30 mm risuihin ja sitten suoraan tauluun .Nämä paksuseinämäiset luodit, joissa lyijy on kiinnitetty tinaamalla , selviytyivät parhaiten.
458 Win Mag Ammuttiin 3 laukausta/luoti
Kaikki luodit osuivat taulun tähtäyspisteeseen. Osa luodeista aukesi ja niistä irtosi peniä sirpaleita, mutta suuntavakaus säilyi. Mainittakoon, että umpikuparinen 26 g luoti menetti kaksi sakaraa osuessaan 25 mm vahvaan jäiseen haapakeppiin. Luoti saatiin talteen ja taulussa oli sen muodon mukainen reikä.
45-70 Gov Ammuttiin 3 laukausta
Kaikki luodit osuivat taulun tähtäyspisteeseen.
* * *
Osuipa minkälainen luoti tahansa jäiseen risuun tai keppiin, niin se aukeaa ja osittain särkyy rakenteesta riippuen ja muuttaa tällöin helposti suuntaa. Haaparisu tai -keppi on kaikkein tuhoisin luodin osuessa sii-hen. Luodin koon ja painon kasvaessa vähenevät ongelmat.
Huomattakoon , että testissä käytetyissä risuissa ja kepeissä ei ollut pinnalla jäätä eikä lunta, mutta testi-materiaali oli -15 C pakkasessa kauttaaltaan jäässä märiltä sisäosiltaan.
Lapissa vaihtelevat usein hirvenpyyntiaikana sumuiset sulakelit ja kipakat karstanteet. Risukot ovat lasi-maisen jääkuoren peitossa. Tällöin on oletettavissa luotien pirstoutumisen ja suuntapoikkeaman suhteen paljon suurempaa hajontaa. Entäpä mitä tapahtuu, kun auennut tai pirstoutunut luoti osuu poikittain hir-veen ?
Harrastukseensa vastuuntuntoisesti suhtautuva metsästäjä ei ammu koskaan tahallisesti risukkoon ja valit-see tai lataa aseensa sellaisilla luodeilla, jotka sopivat käytännön hirvenmetsästysolosuhteisiin. Tämä sel-viää luodinvalmistajien tuoteselosteista ja rakennekuvista. Aiemmin mainitut paksuseinämäiset luodit, joissa lyijy on kiinnitetty tinaamalla vaippaan , ovat tähän tarkoitukseen perusteltu valinta. Vastuuttomat puheet huolettomista risukkokaliipereista saa unohtaa.
Urpo Kainulainen
--------------------------------------------------------------------------------
Luoteja.JPG (191.06 kilotavua, 886x664 - tarkasteltu
Lühitõlge: mida suurem kaliiber ja mida raskem kuul seda parem tulemus!
Ohessa tiedoksenne tämän kevään eräpalstajulkaisuni Lapin kansassa ja Pohjolan Sanomissa hirviluotien risutestistä - jospa tulisi jotain onkeen !
ERÄPALSTA
Risukossa
Hirvijahti sujui viime vuonna ennätysmerkeissä. Kaatoprosentti oli erinomaisen korkea ja enemmiltä haavereilta ja tapaturmilta vältyttiin. Tekevälle sattuu. Niinpä me hirvestäjät emme täysin välttyneet ohi-laukauksilta ja haavakoilta. Syyt löytyvät monesta tekijästä, jotka liittyvät mm ampujaan, ampumamat-kaan ,hirven sijaintiin, metsästystapaan sekä sääolosuhteisiin .
Ulkoisista tekijöistä on tärkein hirven ampumapaikan ympäristö, joka ratkaisee ammutaanko hirveä vai ei. Hirven sulautuminen maastoon metsästystilanteessa on ihailtavaa ja aina yhtä hämmästyttävä. Hirven paras henkiystävä on risukko. Tämän parin edessä metsästäjä joutuu usein nöyrtymään ilman ampumista.
Se, miten risukko vaikuttaa ampumatulokseen, pyritään selvittämään oheisella pienimuotoisella kenttä-testillä. Risukko voi kepittää parhaankin ampujan.
* * *
Jäärisu/keppitesti Pahkamaan hirviradalla 3.2.2002
Ampumamatkana käytettiin 75 metriä, risueste oli 6 metriä ennen taulua, jonka koko oli 1,2x1,2 m. Täh-täyspisteenä oli musta täplä halkaisijaltaan 10 cm. Risut olivat paksuudeltaan 4-30 mm koivua, pajua ja haapaa. Jokaiselle laukaukselle asetettiin ehjä risueste siten, että kukin luoti osui risuun. Laukaukset am-muttiin erivahvuisiin risuihin. Testissä käytetyt luodit olivat tavallisia hirviluoteja.
Kaliiperit, joita käytettiin kokeessa olivat yleisin hirvikaliiperi 308 Win 10,1 ja 12 g luodeilla ja jä-reämmät 9,3x62 18,5 g luodilla, 375 H&H 16,2, 19,4 ja 22 g luodeilla, 458 Win Mag 22,7,25,9 ja 29,2 g luodeilla sekä 45-70 Government 22,7 g luodilla. Taulukkojen perusteella arvioidut lähtönopeudet olivat 700-750 m/s, 375 H&H 22g luodilla noin 680 m/s ja 45-70 Gov noin 580m/s.
Koe suoritettiin -15 C pakkasessa ja sen suorittivat Pentti Oja ja Pentti Vuorela
Tuloksia kaliipereittain
308 Win Ammuttiin 5 laukausta /luoti
Vain yksi 12 g luodeista osui tauluun poikittain 55 cm etäisyydelle tähtäyspisteestä. Kaikki muut luodit menivät ohi taulusta tai sirpaloituivat moneen kappaleeseen tehden tauluun useita epämääräisiä reikiä. Samoin kävi kaikille 10,1 g luodeille. Mitattu risuvahvuus oli 4-25 mm.
9,3x62 Ammuttiin 5 laukausta
Kaksi luotia hajosi ja kolme osui tauluun kääntyen sivuun 15-45 cm. Luodit osuivat tauluun hieman poi-kittain ja kärjestä auenneina kuin ne olisivat osuneet hirveen. Sienimäisyys ilmeni tauluun tulleista rei’istä. Mitattu risuvahvuus oli 15-30 mm.
375 H&H Ammuttiin 3 laukausta /luoti paitsi 22 g kaksi luotia
Kaikki luodit osuivat tauluun, 16,2 ja 19,4 g luodit kääntyivät 5-20 cm pois tähtäyspisteestä. Kaksi kevy-empää luotityyppiä osuivat lähes suorassa tauluun. Yksi luoti sirpaloitui. Raskaammissakin luotityypeissä oli havaittavissa lievää poikittain menoa. Luotien aukeamista tapahtui siten, että taulujen reikien hal-kaisija oli 10-15 mm.
Umpikupariluoti teki muodoltaan neliapilaisen ja halkaisijaltaan 12mm reiän. Kaksi 22g luodeilla am-muttua laukausta osuivat ensin 15 ja 30 mm risuihin ja sitten suoraan tauluun .Nämä paksuseinämäiset luodit, joissa lyijy on kiinnitetty tinaamalla , selviytyivät parhaiten.
458 Win Mag Ammuttiin 3 laukausta/luoti
Kaikki luodit osuivat taulun tähtäyspisteeseen. Osa luodeista aukesi ja niistä irtosi peniä sirpaleita, mutta suuntavakaus säilyi. Mainittakoon, että umpikuparinen 26 g luoti menetti kaksi sakaraa osuessaan 25 mm vahvaan jäiseen haapakeppiin. Luoti saatiin talteen ja taulussa oli sen muodon mukainen reikä.
45-70 Gov Ammuttiin 3 laukausta
Kaikki luodit osuivat taulun tähtäyspisteeseen.
* * *
Osuipa minkälainen luoti tahansa jäiseen risuun tai keppiin, niin se aukeaa ja osittain särkyy rakenteesta riippuen ja muuttaa tällöin helposti suuntaa. Haaparisu tai -keppi on kaikkein tuhoisin luodin osuessa sii-hen. Luodin koon ja painon kasvaessa vähenevät ongelmat.
Huomattakoon , että testissä käytetyissä risuissa ja kepeissä ei ollut pinnalla jäätä eikä lunta, mutta testi-materiaali oli -15 C pakkasessa kauttaaltaan jäässä märiltä sisäosiltaan.
Lapissa vaihtelevat usein hirvenpyyntiaikana sumuiset sulakelit ja kipakat karstanteet. Risukot ovat lasi-maisen jääkuoren peitossa. Tällöin on oletettavissa luotien pirstoutumisen ja suuntapoikkeaman suhteen paljon suurempaa hajontaa. Entäpä mitä tapahtuu, kun auennut tai pirstoutunut luoti osuu poikittain hir-veen ?
Harrastukseensa vastuuntuntoisesti suhtautuva metsästäjä ei ammu koskaan tahallisesti risukkoon ja valit-see tai lataa aseensa sellaisilla luodeilla, jotka sopivat käytännön hirvenmetsästysolosuhteisiin. Tämä sel-viää luodinvalmistajien tuoteselosteista ja rakennekuvista. Aiemmin mainitut paksuseinämäiset luodit, joissa lyijy on kiinnitetty tinaamalla vaippaan , ovat tähän tarkoitukseen perusteltu valinta. Vastuuttomat puheet huolettomista risukkokaliipereista saa unohtaa.
Urpo Kainulainen
--------------------------------------------------------------------------------
Luoteja.JPG (191.06 kilotavua, 886x664 - tarkasteltu
Viimati muutis Kaupo Kindsigo, K Aug 23, 2006 9:11 am, muudetud 1 kord kokku.
Väga huvitav test. Eestis oleks selle läbiviimine raskendatud ainuüksi kaliibrite leidmisel. Põhimõtteliselt olen üksjagu nuputanud mõtet leida selline nö seajahi püss, mis nii väga võsa ei kardaks. Seni on kõige käepärasemad (odavamad) olnud kindlasti 9,3x62, vähem 375H&H Mag ja viimasel ajal on kuidagi meeldima hakanud see uusim, 9,3x66sako. Natuke kahju, et seda viimast testis ei olnud. Igatahes on 9,3x62 ilmselt mõttekas kindluse mõttes kõrvale jätta juba. Kigi tegemist on igal pool ühe lugupeetud töökaliibriga. Eksklusiivsust ja töötahet arvestades siis võiks tõesti selle 375H&H juurde jääda... Sama ka 9,3x66sako kohta. Aga eks enamus eesti jahimehi võib takkajärgi mõeldes nii mõnegi 7,62mm lasu rikošeti kaela ajada, tuleviku omi enam mitte, sest nüüd me oleme ju targemad, onju 
-
puukoi
Selle pika jutu võtab väga hästi kokku viimane lause: "Vastutustundetud jutud muretutest võsakaliibritest tuleb unustada".
Aga siiski, lasketulemustest lähtuvalt võiks see olla ehk 45-70 Gov, kui üldse. Kui tabelist selle vindi rohu ja kuuli kaalusid vaadata, siis need on sinna sileraudse supermagnumi kanti.
Aga siiski, lasketulemustest lähtuvalt võiks see olla ehk 45-70 Gov, kui üldse. Kui tabelist selle vindi rohu ja kuuli kaalusid vaadata, siis need on sinna sileraudse supermagnumi kanti.
-
Kaupo Kindsigo
- Postitusi: 1059
- Liitunud: E Nov 22, 2004 11:57 am